tiistai 6. maaliskuuta 2012

"Puluhelvetti" - Pieni ekskursio Sörnäisten kummitussiiloihin

"Puluhelvetissä" riittää tunnelmaa ja maisemia.

Sörnäisten rantatie, entinen teollisuusmiljöö, on puunattu ja tuunattu, uusiokäyttöön valjastettu ja osin purettukin. Viimeisenä mohikaanina, yksinäisenä kummajaisena siellä seisoo autio siilokompleksi, jolle ei ole uutta käyttöä keksitty ja joka ei toisaalta - ainakaan vielä - ole saanut purkukuulastakaan. Kyseessä on Helsingin Mylly Oy:n jatkosodan aikana 1941 noussut viljasiilo, joka on seissyt tyhjillään viimeiset kaksikymmentä vuotta. Tuolloin Helsingin Mylly muutti Järvenpäähän. Aikoinaan Sörnäinen oli ollut sille erinomainen paikka: rautatie tuli suoraan ovelle ja aivan vieressä oli satama.

Myllyn poistuessa sen laitteet purettiin. Heitteille jäänyt kiinteistö sai uuden käyttäjäkunnan graffittien maalaajista ja puluista. Jälkimmäisiä oli luultavasti enemmän kuin ensimmäisiä, ja kohta paikalla oli uusi, maineikkaaksi muodostuva nimi "Puluhelvetti". Joskus 2000-luvun alkupuolella siilorakennus lukittiin vahvasti, sinetöitiin lepoon kuin hautakammio. Tällaisessa tilassa se on vieläkin. Hetkeksi, pieneksi hetkeksi ovea kuitenkin raotettiin ja vilkaisimme sisään. Siitä kertoo kuvaraporttimme tällä kertaa.

Helsingin Mylly Oy:n viljasiilot ovat osa Sörnäisten rantatien maisemaa. Etualalla Teatterikorkeakoulun käyttöön kunnostettu Kokos Oy:n vanha rakennus, jossa tehtiin saippuaa kookosrasvasta ja myöhemmin Kone Oy:n hissejä.

Tuonne siis kavuta? Olkoon, hyvä niin. Viuhkamainen parveke yläilmoissa kutsuu.

Vanha lastauslaituri ja sisäänkäynti.

Tällaista portaikkoa lampsittiin muutama kerros.

Hissi on vaiennut.

Kyyhkysten pesimärauhan häiritsemisen minimoimiseksi meillä ei ole kuvaa pesivästä kyyhkystä - ne tosiaan pesivät talvellakin - mutta parista vainajasta kuitenkin. Pulut syntyvät, elävät ja kuolevat siilossa, joka on niille ihanteellisen häiriö- ja petovapaa paikka.

Lattioilla on pöllyävät kerrostumat kuivunutta kyyhkynjätöstä - ei hyvä paikka lintuinfluenssahysteerikolle tai muuten hygieniafriikille.

Yksi välikerroksista.

Reiät lattoissa kertovat monenlaisista poistetuista laitteista ja putkista.

Sieltä sitä on tullut... Että mitäkö sorttia?

... no esimerkiksi karkeaa vehnäjauhoa niin kuin tämä putkentunnistekartonki kertoo.

Tutkimme myös tällaista häkkyräistä kattotilaa.

Nyt ollaan tultu jo yläkerrokseen.

Tästä saisi hyvän studion tai ateljeen. Kamerajalusta on jo paikalla.

Ikkunasta näkyy säihkyvä kevättalven päivä Sörnäisissä.

Merihaka on ihan vieressä.

Ja hiilivarasto.

Sittenhän oli se pikku parveke.

Paikka on keskeinen sinetöidylle rauniolle.

Tehoneliöitä Kallion suuunnassa.

Riisutussakin tilassa on ihmeteltävää.

Niin kuin tämä kerroksesta kerrokseen jatkuva poistetun viljasäiliön paikka. Pulut ovat kiertäneet ritilästöä yhtä hypnotisoituina kuin mekin.

Hissin voimapyörä on tallessa.

Nämä olivat kuuluisia galleriasaleja.

Tornien juurelta löytyi vielä kellari.

Laskeutuminen katkesi tähän: käytävä veden vallassa.

Päälimmäisenä jäi mieleen päällimmäisin, korkeus ja avaruus - maailma linnun silmin.

Siilon alapuolella olevaa "periferiataskua" ja yleisemmin Sörnäisten rantatien muutosta olemme tarkastelleet tässä kirjoituksessa:

http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/2010/11/sornaisten-rantatien-periferiatasku.html

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jännä ettei kellarin vesi ole jäätynyt pitkään jatkuneissa pakkasissa. Turun Raunistulan rehutehtaan kellarikin oli veden vallassa, mutta siellä pääsi liikkumaan talvisin kun vesi jäätyi.

Anonyymi kirjoitti...

Raunistulassa minäkin mulin talvella 2008 sulassa vedessä. Hyvin niitä kellareita pystyi silloinkin koluamaan, kun vedenpinta oli sen verran alhainen. -Strangler

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kellarit ja talvet ovat yksilöitä. Ei ole vaan nyt ollut tarpeeksi pakkasen paukkua tässä talvessa Puluhelvetin syvyyksiä jäädyttämään. Vettä kellarissa oli niin paljon, että tuskin kahluusaappaissakaan olisi pärjännyt.

Anonyymi kirjoitti...

Miten pääsitte tonne sisälle? Yritettiin mutta kaikki ovet oli lukossa ja ikkunoista ei päässyt.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Totta mooses mesta on hermeettisesti bosessa. Noin keskeisellä paikalla ja karuilla nurkilla sijaitsevana siellä olisi muuten maailmanlopun kekkerit 24/7.

Päästiin ihan avaimilla virallisen kaavan kautta, kun Syrjäseutu-blogin pitäjää haastateltiin mediaan.

Anonyymi kirjoitti...

Moikka!

Keneltä voisi saada luvan jotta pääsisi sisälle tuonne?

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Pitäisi selvittää kiinteistön omistaja, jolta tiedustella pääsyä.

Kiinteistörekisteri on julkinen tietolähde, jota ylläpitää asemakaava-alueella kunnan kiinteistöinsinööri. Hieman kafkamainen seikkailu siis mahdollisesti luvassa!

Helpompi vaihtoehto voi olla meno johonkin naapurissa toimivaan paikkaan, kuten Teatterikorkeakouluun, ja kysyä jos tietoa löytyisi siilojen omistajasta. Itse en valitettavasti enää muista omistajatahoa.

Anonyymi kirjoitti...

Asbesti luola

ilm_9463 kirjoitti...

Toi siilorakennus kunnostettiin parisen vuotta sitten Taideyliopistolle.