Näytetään tekstit, joissa on tunniste varuskunnat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste varuskunnat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. marraskuuta 2011

Osta pois kuleksimasta sotilaskoti - lyhyt kurkistus Kouvolan entisiin varuskuntiin

Pyöreä funkis-fönari katsoo epävarmana tulevaisuuteen. Korian 1994 lakkautetun varuskunnan sotilaskodin suunnitteli arkkitehti Elsi Borg ja se valmistui 1938.

Arkkitehtuurista ja historiasta kiinnostunut kulkija kiertää yleensä kaukaa Kouvolan, jonka Pahkasian maineikas Savo-Karjalan matkaopas (1984) tiesi todeta Suomen turhimmaksi kaupungiksi. Ratkaisu on hätiköity, sillä Kouvolassa on kaksi hienoa entistä kasarmialuetta, jotka tarjoavat tyyliä ja tunnelmaa moneen lähtöön. Ajallisesti alueiden rakennuskanta edustaa eri vuosikymmeniä 1910-luvulta 1950-luvulle. Ne siirtyivät valtiolta Kouvolan kaupungin omistukseen vasta 1990-luvulla, jolloin niiden summittainen purkaminen, joka olisi ollut todennäköinen skenaario aiemmin, ei tullut museaalisista syistä enää kyseeseen.

Sekä Kouvolan että Korian kasarmit rakennettiin Suomen suurruhtinaskunnan viimeisellä vuosikymmenellä, 1910-1915. Niiden strateginen merkitys liittyi Kouvolan halki kulkevaan Helsinki-Pietari-junarataan, josta ristesi raiteet myös Kotkan ja Haminan satamakaupunkeihin. Rautatietä piti suojattaman saksalaisilta, ajatteli venäläinen. Ja kulkihan Salpausselkää myöten myös tärkeä Viipurin maantie, joka jo 1790-luvulla oli saanut suojakseen Utin linnakkeen. Muutaman kilometrin päässä Kouvolan keskustasta sijaitsevan Korian varuskunnan erityismerkitys oli Kymijoen ylittävän rautatiesillan suojaaminen.

Suomen itsenäisyyden vuosina Korialle oli sijoitettu pioneerirykmentti (alasajon alettua enää pioneeripataljoona). Paikka tyhjeni 1994. Kouvolan varuskunnassa oli sen historian aikana useita joukko-osastoja, kunnes se lakkautettiin 1988. Kummasakin kohteessa on venäläisen uusgoottilaisen punatiilirakentamisen lisäksi suomalaiskauden funkista, jolla korostettiin 1920-30 -luvuilla nuoren valtion virtaviivaisuutta, säntillisyyttä ja edistyksellisyyttä. Entisille kasarmeille on järjestetty uusiokäyttöä asumisen ja muiden toimintojen muodossa, ja niille on pyritty brändäämään lisävetovoimaa nimillä Kasarminmäki ja Pioneeripuisto. Uudelleen henkiin heränneen rakennuskannan ohella alueilta löytyy puolitehoista, tyhjää ja raunioitunutta osiota. Tyhjillään seisovien rakennusten helmi on entinen Korian sotilaskoti, jonka saisi nyt omakseen latomalla 420 donaa tiskiin. Ohessa muutama kuva kohteista.

Luukutettu venäläiskauden hallintorakennus Korialla.

Toinen silmälapuilla varustettu korialainen.

"S" tangon päässä, sotilaskodin detaljii.

Tämä olisi siis myynnissä.

Vaikka rakennus on funkiksen tapaan yhtä laatikkoa, on se joka suunnasta eri näköinen.

Tyylikäs pääsaapumistie.

Varuskunna laitamilla on rakennuskantaa, joka vähäpätöisenä ei ole saanut uutta elämää.

Pääraitilla on sekä tyhjillään että uusiokäytössä olevaa pytinkiä.

Heinittynyt on fillaritelineen alus.

Tässä ollaan siirrytty Kouvolan kasarmille ja vastassa on alueen todennäköisesti tuorein rakennus (1950-luvulta). Iso kerrostalo näyttäisi olevan kokonaan tyhjillään.

Jotenkin neuvostoliittolainen tunnelma tällä pihalla.

Punatiilikasarmeja on alueella runsaasti ja tässä yksi uuden käyttäjän saanut.

Raunioromantiikan voimaa.

Komeimmat rakennukset ovat kelvanneet asunnoiksi.

Armeijalla oli näissä varmaan varastoja.

Lisää pusikko-osastoa...

... ja vieläkin viidakompaa.

Kalustohallin tylyhköä tyyliä.

Kasarminmäellä on kokonainen katu tällaisia laatutaloja.

Näimme tässä pikaiseeen kenttäpyörähdykseen perustuvassa katsauksessa alle kymmenesosan Kouvolan kahden entisen kasarmin rakennuskannasta. Savo-Karjalan matkaopas kirjoitettiin ennen näiden paikkojen aukenemista. Älä siis suotta skippaa Kouvolaa, oi estetiikan ja romantiikan janoinen rakennushistorian ystävä.