perjantai 28. syyskuuta 2012

Lentokentän kangastus: Friggesby ja muuta Porkkalaa

Tutkimusretkeilijä löysi jotain erikoista Porkkalan metsistä.

Onpa eräs uusimaalainen maalaiskylä pitkän niemensä umpiperällä, jonka nimi historiansa vuoksi soittaa kelloja maanlaajuisesti. Puhe on Porkkalasta, jonka surullisenkuuluisa aika neuvostokomennossa alkoi kymmenen päivän ennakkovaroituksella syksyllä 1944 ja ajoi evakkoon kaikki alueen 7252 asukasta.

Kun pakolla pääkaupungin viereen parkkeeranneesta vuokralaisesta vihdoin päästiin tammikuussa 1956, hävitettiin neuvostoajasta muistuttavat rakenteet melkoisen nopeasti ja tehokkaasti. Eräitä isojakin uudistaloja jäi purkukuulan eteen, kuten juhlavan stalinistista tyyliä edustava koulu, joka ei suomalaisten mielestä kelvannut mihinkään. Historian todistuskappaleista kiinnostuneiden kansalaisten miehitysturismille ei olekaan Porkkalassa paljoa nähtävää. Toistuvasti eteen marssitetut reliikit ovat Sjundbyn linnan meijerirakennuksen seinässä näkyvät haalistuneet iskulauseet, haupitsirykmentin kunniaportti Pikkalassa, Vårnäsin puusilta ja neuvostokauden hautausmaa.

Kävimme vaihtelun vuoksi eräällä vähemmän tunnetulla kohteella, Friggesbyn lentokentällä. Siltä käsin toimivat punalennoston suihkuhävittäjät, oletettavasti Mig-15 -tyypin koneet, ja niitä ennen mäntämoottorikoneet. Koneiden tehtävänä oli Porkkalan tukikohdan ilmapuolustus. Kiitoradat olivat osittain päällystetty puolikestopäällysteellä, osittain hiekalla peitetyin teräslevyin. Kiitoradan kokonaispituus oli 2200 metriä ja leveys 60 metriä. Kenttä oli perustettu pellolle ja pelloksi se taas muuttui venäläisten lähdettyä. Koneita varten rakennetut 33 betoniseinäistä ja seitsemän hiekkaseinäistä suojarakennelmaa jäivät sijoilleen. Suomessa nuorimmat muinaismuistolain suojelemat kohteet ovat toisen maailmansodan ajalta, eli Porkkalan rakennelmat ovat lainsuojattomia. Siellä ne ovat pöpelikössä silti vieläkin, kun eivät ole kenenkään tiellä.

Metsässä alkaa hahmottua umpeenkasvanut mutta yhä tukeva tienpohja. Tässä on jyristellyt lentokentän huoltoliikennettä.

Näkymä entiselle lentokentälle.

 Emme tienneet jäänteiden tarkkaa sijaintia, joten ensimmäinen betoni-ilmestys antoi löytämisen iloa.

Muodostelma on kaareva ja tämä kuva otettu sen heinittyneen vallin päältä. Olemme löytäneet yhden Friggesbyn lukuisista hävittäjäsuojista. Tällainen rakennelma tarjoaa tietysti vain suojaa sivuilta tuleville sirpaleille ja paineaalloille toisin kuin täysiverinen hangaari. Ehkä talven lumia varten näissä on ollut jonkinlainen kevyt kattorakennelma.

Keskellä peltoa on lentokenttän kuulunut betonijalusta. Sen alkuperäinen käyttötarkoitus selvisi lukijatiedon avulla; kyseessä on polttoainesäiliön suojakuori.

 Metsänlaidassa näkyy mystistä muuria.

Kyseessä on jälleen lentokoneen sirpalesuoja.

Retkeilijä on pysähtynyt miettimään ajan rientoa ja kokonaisten valtakuntien katoamista sen pyörteisiin.

Vihreän turkin estetiikkaa.

Oh, palaavatko Migit lennolta? On helppoa nähdä, mistä ihminen on saanut mallin lentuemuodostelmille.

 Aukko muurissa on hävittäjän takaliekkiä varten. Ilman sitä kuumuus olisi voinut heijastua tuhoisin seurauksin takaisin koneeseen.

Arvokkaana materiaalina lentokentän kiitoradoissa palvelleet teräslevyt korjattiin talteen lähtevien venäläisten toimesta. Mutta ei näköjään ihan jokaista.

Koska kaikki hävittäjäsuojat ovat malliltaan identtisiä, emme lähteneet jaagaamaan niitä enempää. Leikkuupuimurin jyristellessä syksyn viimeisten kaurasarkojen parissa paikalla sijainnut lentokenttä tuntui lohdullisella tavalla kangastukselta. Kuusikymmentä vuotta sitten olisimme joutuneet samalla paikalla välittömästi pidätetyiksi ja vakoojan leima otsassa edessä olisi ollut turnee, luultavasti loppuiäksi, vankileirien saaristossa. Voi myös kuvitella, kuinka painostavaa elämä on ollut Porkkalan vuokra-alueen aikana Helsingissä, tykinkantaman päässä arvaamattoman diktatuurin tukikohdasta.

Vielä 1990-luvulle saakka Porkkalassa kohtasi Etelä-Suomen mittapuussa huomiota herättävän paljon autiotaloja. Useimpien niiden takana oli sama tarina: kotitaloon ei oltu palattu enää yli 15 vuoden evakkoajan jälkeen. Nyt nuo autiotalot alkavat olla pois lahonneita, mutta kivijalkojen rujot hahmot jatkavat olemassaoloaan. Tammivyöhykkeen rehevä luonto ornamentoi niitä tehokkaasti ja esteettisesti.

Merkillisiä lähihistorian jäänteitä.

Sirpale aarnimetsää. Porkkalaan ehdotetaan kansallispuistoa. Kriteeristö puistolle täyttyy kiistattomasti, eli riittävästi valtion suojelualoja sekä luonto- ja virkistysarvoja. Historian kuriositeetti on se, että Porkkalassa on jo ehtinyt toimia kansallispuisto ja se on ainoa nyky-Suomen alueelta lakkautettu. Vuonna 1938 perustettu puisto kattoi vain Träskön saaren. Se lakkautettiin 1957, koska venäläiset olivat räjäyttäneet saaressa bunkkereita ja maisemaa pidettiin tämän vuoksi kansallispuistolle sopimattomana.

Ihminen vaikutti alueella jo kauan sitten.

Porkkalassa on silmiinpistävän runsaasti merkkejä oman alueen protektionismista. Vastaavaan törmää lähinnä vain Ahvenanmaalla. Kun kotiseudun kerran menetti traumaattisesti, ei sitä tahtone kokea uudestaan. Ja toki eri kuntien ulkoilualueiden vetämä popula halutaan pitää omassa karsinassaan.

Eräät yksityisaluejulistukset lähentelevät taiteellista installaatiota.

Porkkalassa ei voi käydä hoksaamatta, että se on hyvä lintupaikka. Tässä ihmiseen tottuneet valkoposkihanhet, nuo kaupunkipuistojen itsevarmat valtiaat, jäävät tyynesti sijoilleen, kun merihanhet - vaikka ovat kauempana - päättävät poistua turvallisemmalle etäisyydelle.

 Loppukevennyksenä Porkkalan hieman tuoreempaa itäjäämistöä.

Mossen kromi on kestänyt melko hyvin aikaa.

 Kun tyyli ja turvallisuus kohtaavat.

Neuvostoliitossakin oli siis eliittiä.

Myös kuljetuskalustoa on edustettuna tässä metsäautojen kokoontumisajossa.

Porkkalanniemi kurottaa ulos. Etäisyys Viroon on pienimmillään 36 kilometriä. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi neukkustrategit hinkuivat tätä paikkaa. Alueen klaustrofobista menneisyyttä kontemploituaan on soveliasta vapauttaa mietteet Suomenlahden avaruuteen.

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihan jepa. Kun Kirkkonummella seuraavan kerran hyöritte, voisitte ostaa visiitin Upinniemen hiljentyneelle avolouhokselle. Olen itse siellä käynyt, mutta olisi kiintoisaa kuulla miltä se näyttää ammattilaisten silmin nähtynä.

http://goo.gl/maps/Grucr

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kiitos vinkistä, ei ole tullut tuosta avolouhoksesta ennen kuultua, mutta vaikuttaa kokemisen arvoiselta paikalta.

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa käydä myös Porkkalan edustalla ulkoilusaarissa. Ainakin Stora Mickelskär -niminen saari pitää sisällään erilaisia neuvostoajan rakennuksia, jotka ainakin pienenä poikana tuntuivat massiivisilta ja pelottavilta punaisine tähtineen.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Mainio vinkki tuo Stora Mickelskär, kiitokset! Täytyy ilman muuta käydä, jos tulee joskus sopiva tilaisuus.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä kuvia Porkkalan avolouhoksesta http://www.flickr.com/photos/dencku/sets/72157628608005719/

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kiitos, upeita kuvia ja vaikuttavan näköinen paikka!

Aarno Junkkari kirjoitti...

Hienoa tarinaa!
Kävin kaverin kanssa 7.8.2014 tutkimassa Friggesbyn kenttää. Löysimme 5 betonihangaaria ja 2 maavallitettua. Sanoit, että niitä on (ollut?) vastaavasti 33 ja 7. Onko kaikki muut jo hävitetty? Mistä mahdoit saada nämä tiedot?

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kiitos kommentista, hienoa kuulla tuoreista kenttätutkimuksistanne alueella!

Jollei hangaareita tosiaan löydy enempää nykypäivänä, niin sitten ne on hävitetty. Kukapa tietää, jos viljelmiä on vielä laidoiltaan laajennettu sitten 1950-luvun.

Tietoni hangaarien alkuperäisestä määrästä on peräisin ilmailuharrastajien Flight Forumilta, jossa puolestaan oli käytetty lähteenä Sotamuseon julkaisua 1/1991: Porkkala 1944-1956 - Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta (toim. Pekka Silvasti).

Aarno Junkkari kirjoitti...

Kiitos itsellesi vastauksesta!
Ensiksi voitaneen todeta, ettei Friggesbyn lentokenttää tutkiva voi välttyä sanaleikiltä "kenttätutkimus" ;-)
Antamasi lähdetiedot ovat mieleisiä. Tutkinpa niitä, sikäli kuin siellä ei ole "vain jäsenille" -estoja.
Me kävelimme liki 11 km. Kentän itäreunalta ei löytynyt kuin pari juoksuhautaa. Samoin on pohjoispään laita. Voi kuitenkin olla, että joku sirpalesuoja ja vielä havaitsematta.

Anonyymi kirjoitti...

Tästä näkee lentokentän kaavan nykykartalle aseteltuna:

http://www.lucid.ac/work/friggesby_lentokentta.jpg

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Hyödyllinen esitys, kiitos! Tuon pohjalta on halukkaiden hyvä paikallistaa maastokohtia, joita tarkistaa paikan päällä. Mielenkiintoinen toki jo näin katseltunakin.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo teräksinen kiitotien peite on ns. Marsden Matting -nimistä tavaraa. Neuvostoliitto sai sitä Lend-Lease-sopimuksen perusteella huomattavia määriä.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Tämä on kiinnostava detalji tietää, kiitokset!

Harri Kaijansinkko kirjoitti...

Se pyöreä, kallistunut pömpeli keskellä lentokenttäaukeaa ei ole lennonjohtotornin jalusta vaan polttoainesäiliön kuori. Sen sisällä lienee ollut jonkinlainen "kumipallo", joka oli tiiviisti polttoaineen ympärillä ja vaikeutti syttymistä. Vastaavia itsetiivistyviä säiliöitä käytettiin myös joissain lentokoneissa.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kiitos, Harri, erittäin mielenkiintoinen täsmennys.

Juho Järvinen kirjoitti...

Hieno!

Oscar Keserci kirjoitti...

Hi!Just found your images and did a search on google earth to find it.the road which leads there is it allowed to everyone to drive?
Thanx in advance!

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

You need to walk some time to reach the area. It isn't allowed to drive the road all the way and finally the road also turns very bad.

Eric Grönlund kirjoitti...

Hei,
Mielenkiintoinen kirjoitus! Mistä nuo hylätyt autojen raadot löytyvät? Olen yrittänyt tuloksetta etsiä niitä. Monessa lähteessä olen nähnyt kuvia niistä mutta mainintaa sijainnista ei tahdo löytyä.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Ne autonraadot on pystynyt spottaamaan, kun on ajanut Porkkalanniemen kärkeen johtavaa tietä (Porkkalantie). Autot olivat lähellä pihapiiriä, eivät missään keskellä skuttaa. Jos bilikoita ei ole näkynyt (kiinnostunut olisi huomannut ne melkein väkisin), on ne varmaan siivottu pois. Valitettava menetys maisemalle, jos näin on käynyt.

Anonyymi kirjoitti...

Jonkun pihalla olivat tosiaan, noita henkilöautoja ei näkynyt missään.