perjantai 24. elokuuta 2012

Suomen väestöllisessä keskipisteessä

Tähän Vihavuoden tienristeykseen olisi kaikilla suomalaisilla keskimäärin samanpituinen matka.

Jos kaikki suomalaiset haluttaisiin kutsua yhteiseen kokoontumiseen, suureen sukujuhlaan, olisi reilua toteuttaa se niin, että tapahtumapaikkaan olisi jokaisella keskimäärin yhtä pitkä matka. Tällaista tietyn valtion tai muun alueen väestöllistä keskipistettä kutsutaan Weberin pisteeksi. Termi viittaa saksalaiseen Alfred Weberiin (1868-1958), joka oli taloustieteilijä, maantieteilijä, sosiologi ja kulttuuriteoreetikko. Suomessa Weberin piste sijaitsee Hauhon Sappeen kylässä, joka kuuluu nykyisin Hämeenlinnan kuntaan.

Sappeelle on Suomen asukkailla keskimäärin 191 kilometrin matka; mihinkään muualle ei ole lyhyempi. Weberin pisteen tarkka sijainti on Vihavuoteen johtavan tien risteyksessä, viljavan kumpuilevassa hämäläisessä peltomaisemassa, jossa voi todennäköisimmin odottaa kohtaavansa yksinäisen variksen tai Hauhon kirkolle pyrkivän mopedistin. Ollaan ruuhka-Suomen akselinnavassa, vaikka ei sitä huomaa mistään, ei edes pienenä väristyksenä. Mutta eikö myrskynsilmässä toisaalta ole aina tyyntä?

Sappee olisi Weberin pisteen ansiosta looginen paikka Suomen hallinnolliselle pääkaupungille; olisihan alamaisilla kautta valtakunnan sinne keskimäärin lyhyin mahdollinen matka. Omituiselta kuulostavaa ideaa on sovellettu käytännössä. Brasilian uusi pääkaupunki nimeltään Brasilia (2,5 miljoonaa asukasta) perustettiin 1960 Weberin pisteen mukaiseen paikkaan.

Weberin piste on saanut kivensä risteyksen laidalle. Piste sijaitsee runsaan sadan kilometrin päässä etelärannikosta, kuvaten näin väestömme pakkautumista etelään. 1970-luvulla piste oli Luopioisissa Rautajärven kylässä, suunnilleen 20 kilometriä pohjoisemmassa, mutta muutoliike veti sen etelämmäksi ja hieman lännemmäksi.

Muistomerkki on jo 17 vuoden takaa. Jos väki jatkaa pääkaupunkiseudulle puskemistaan, siirtyy Weberin piste pian taas lähemmäksi Suomenlahtea.

Väestöllisen keskipisteen tunnelmia. Kyllä tänne voitaisiin suomalaiset kerran kokoonnuttaa. Tarvitaan vain syy. Se voisi olla maan kehityskulkujen pohtiminen ja yhtenäisyyden uusi löytäminen.

Jos katsomme vertailukohtaa hinduista, olisi kaikkien 5,4 miljoonan suomalaisen kokoontuminen yhteen joukkotapahtumaan logistinen piece of cake. Intiassa järjestettävät uskonnolliset Kumbh Mela -kokoontumiset keräävät suppealle alueelle kymmeniä miljoonia ihmisiä. Vuoden 2007 ennätystapahtuma kokoonnutti 60-70 miljoonaa ihmistä Allahabadiin, jossa kohtaavat pyhinä pidetyt Ganges-, Yamuna- ja Saraswati-virrat. Tammikuussa 2001 samaan paikkaan tulvi yhdessä päivässä yli 30 miljoonaa Maha (=suuren) Kumbh Melan viettäjää. Hässäkän määrää voi vain kuvitella. Yhden päivän aikana kuoleekin pakosta tuhansia ihmisiä - no, toivottavasti jokunen myös valaistuu.

Tapahtumaa järjestetään neljässä hindujen pyhässä paikassa (muut ovat Haridwar, Nashik ja Ujjain), vuorojen kiertäessä oman uskonnollis-astrologisen systeeminsä mukaisesti. Kokoontumisten tarkoitus on puhdistautuminen, mikä usein toteutetaan fyysisellä tasolla ritualistisena kylpemisenä pyhässä joessa. Kumbh Melan taustalla on legenda Garuda-linnusta, joka kuljetti vuotavassa ruukussa jumalien valmistamaa kuolemattomuuden nektaria (amrit). Tätä tippui pisaroita paikkoihin, joissa Kumbh Melaa (kirjaimellisesti "ruukkujuhlaa") alettiin sittemmin järjestää. Olisi hauska tietää, kuinka lähellä nämä paikat osuvat Intian Weberin pistettä - todennäköisesti eivät kauas.

2 kommenttia:

Raindog kirjoitti...

Ironista, että keskipiste on niin perifeerinen paikka, että en ole koskaan kuullut siitä.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Jep, nimi Sappee ei ole kaikkien huulilla eikä edes tunnetumpi lähinaapurinsa Vihavuosi. Tulee tosiaan mieleen tuo myrskynsilmä-ilmiö, jossa kohinan keskipiste on itse täysin tyyni.