Laajasalon öljysataman taivashautajaiset, osio 2.

Kuvasarjan mittavuuden vuoksi ne on jaettu kahteen osioon. Tästä alkaa siis niistä jälkimmäinen. Olemme edelleen Laajasalon entisen öljysataman maisemissa (joku voisi sanoa epämaisemissa) ja evästauon päätyttyä on aika taas patikoida.

Jos haluat aloittaa osiosta 1, niin se järjestyy tästä:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/2011/09/laajasalon-oljysataman.html

Kuka on koskaan saapunut veneellä iltaöisen saariston pehmeästä pimeydestä ja nähnyt Laajasalon öljysataman synteettisen keltaisena kirkuvan valaisun, tietää nähneensä jotain hirviömäistä ja rikokseksi luokiteltavaa. Hohkausta korosti säiliöiden isot vaaleat pinnat ja esteetön näkyvyys ympäriinsä. Nyt lamput ovat sammuneet. Mäellä olevaan lippusalkoon pitäisi vetää lippu sen kunniaksi.

Välillä saattaa tavata kunnon kilpikaarnahonkia, paikan alkuperäisasukkaita. Ennen öljysatamaa alueella sijaitsi myös niin sanotun Haakoninlahden huvilayhteisö, johon kuului 11 huvilaa. Niistä ei ole mitään jäljellä.

Hyvällä tuurilla löytää rippeitä täysin koskematonta saaristoluontoa.

Muinaisranta eli pirunpelto.

Öljysataman alueella ei ole enää montaa rakennusta, mutta tällainen lasinaama seisoo vielä reunamilla - vaan ei varmasti kauan.

Isot kyltit varoittavat tulella leikkimisestä, mutta niin vain on palanut tämä varikko.

Käsisammuttimia on joka nurkassa.

Hieman pötkyläestetiikkaa.

Purkaja on ottanut tunnollisesti pultit talteen, mutta sitten tuli tupakkatauko tai saikku - joka tapauksessa syys sateineen.

Lastauslaitureita vaa'an kera. Vaaka on 2000 kiloon mittaava Dayton-Rapido, jonka maahantuoja toimi muinoin Espoon Kilossa.

Nimeä vain jokin tulenarka litku ja varmasti löydät sille omistetun säiliön.

Lisää.

Vessa on vielä ihan siisti.

Teleteknologian ja paloruiskun evakuionti on jäänyt puolitiehen.

Avarassa hallissa voi kolata valoa säteileviksi kinoksiksi.

Purkutöiden levottomuutta, tutusta yhteydestä irti sysättyjä osasia etsimässä uutta paikkaa.

Täällä ei parane haahuilla hämärissä tai huppelissa eikä etenkään näiden yhdistelmässä.

Vaaraa on kyllä pukannut joka paikasta, jopa turvalaitteista. Voi vain kuvitella, kuinka ikävä ylläri on ilman sijasta hengitetty hiilidioksidi, hapen syrjäyttäjä.

Myrkkyä myrkyn perään, jopa salaperäinen"liquid blue".

Öljysataman pohjoisin sektori oli Shellin valtakuntaa. Pääportti vaikuttaa vielä uhmakkaalta...

... mutta samaa autiomaata tämäkin vyöhyke on. Ylhäällä ilmeisesti säästettäväksi aiottu säiliö.

Alueella on tolkuttoman iso luola, joka on ollut sotasalaisuuskin. Liekö kyse samasta, mutta johonkin onkaloon on meno oikealla näkyvästä ovesta.

Ähäkutti, lie purkaja ajatellut, kun on poistanut pääsyn säiliön päälle. Harmi, sillä ylhäältä olisi aivan upeat näköalat säiliön ollessa muutenkin korkealla mäellä - itse Kruunuvuorella - ja aivan rannassa.

Mäeltä saa kuitenkin hieman yleisvaikutelmaa alueesta, jonka myllerrys jatkuu vielä pitkään. Ihan valmista on luvassa vasta joskus 15 vuoden päästä.

Loppuekstrana hylätty dösis. Mahtaako löytyä toista koko Helsingistä?