lauantai 14. tammikuuta 2012

Elinympäristömme esoteerinen selitys buddhalaisuudessa

Olisikohan täällä onnekasta asua? Alppiniittyä muistuttava maisema on Tatra-vuoristosta. Tekstin muukin kuvitus on Puolasta kesäkuulta 2011.

Kaikki tietävät, että kristillisyydessä opetetaan Kymmentä käskyä - mitä ne sitten ovatkaan, se on jo vaikeampi juttu muistettavaksi. Vähemmän tunnettua on, että myös buddhalaisuudessa on vastaava lista, Kymmenen epäansiokasta tekoa, joita välttää. Siinä luetellut asiat eivät ole käskyjä, sillä buddhalaisuus - poikkeuksena uskonnollisten järjestelmien joukossa - ei tunnusta ketään käskijää. Kyseessä on joukko neuvoja, suosituksia, jotka pohjaavat kausaliteetin eli syyn ja seurauksen eli sanskritiksi karman lainalaisuuksiin.

Synnin ja syyllisyyden käsitteet ovat niin ikään vieraita buddhalaisuudelle, mutta epäviisaan toiminnan tiedetään johtavan joko lyhyellä tai pitkällä aikajanalla ei-toivottuihin seuraamuksiin, toisin sanoen kärsimykseen. Maalaisjärkistä on hoksata esimerkiksi se, että jatkuvasti muille kettuileva ihminen saa kettuilua takaisin. Buddhalainen opetus eli Dharma esittää kuitenkin myös esoteeriseksi luokiteltavia syy-seuraussuhteita, jotka ylittävät välittömän havaintokykymme rajat.

Maantieteellisen blogin vinkkelistä erityisen kiintoisalta vaikuttaisi opetus siitä, millaisista syistä määräytyy se ympäristö, mihin ihminen syntyy tai joutuu muuten asumaan. Olettamus elämien jatkumisesta jälleensyntymien kautta on elimellinen osa tätä kyseistä opetusta. Lyhyellä aikavälillä näemme tuskin eripuraa kylvävän puheen saattavan meitä asumaan karun louhikkoisella seudulla, jossa liikkuminen on vaikeaa... Muutenkin ratkaisevia ovat tavaksi eli tendenssiksi juurtuneet käyttäytymismallit, eivät niinkään yksittäiset teot - jos kohta niissäkin esiintyy tietysti ison kaliberin juttuja.

Luettelo "kymmenestä epäansiokkaasta teosta, joita välttää" sisältää kolme kehon kautta tapahtuvaa tekoa, neljä puheen kautta tapahtuvaa tekoa ja kolme mielen kautta tapahtuvaa tekoa. Esittelemme alla kyseiset kymmenen kielteistä tekoa ja niiden seuraukseksi mainitun elinympäristön. Teoilla on tietysti paljon muitakin seurauksia kuin niistä koitunut elinympäristö, mutta tässä siis keskitymme siis siihen. Pidämme myös mielessä, että jokaisella kymmenellä vältettäväksi suositellulla epäviisaalla teolla on myös vastakohtansa; viisas teko, jota kannattaa suosia.

Tässä referoitu opetus on peräisin tiibetinbuddhalaisesta Lamrim-yhteenvedosta. Sen kokosi ensi kertaa 1000-luvulla vaikuttanut maineikas opettaja nimeltä Atisha. Lamrimin tarkoituksena on antaa tiivismuotoinen, vaihe vaiheelta valaistumiseen johtava tiekartta. Tässä blogitekstissä on käytetty lähteenä nunna Karin Valhamin kokoamaa Extended Lam-Rim Outlines -opetusvihkoa, jonka julkaisija on Kopanin luostari Kathmandussa.

Epäansiokkaiden tekojen myönteiset vastineet ja ennen kaikkea näiden myönteisten vastineiden aiheuttamat ulkoiset olosuhteet ovat allekirjoittaneen tulkintaa. Niihin kannattaa näin ollen suhtautua varauksella. Toisaalta tilanteessa, jossa valtaosa ihmiskunnasta alkaa asua kaupunkioloissa, tuhannen vuoden takaista esimerkkikuvastoa voisi olla tarpeen uudelleentulkita enemmänkin. Ihmisen pilaamaa tai luonnonoloiltaan lähtökohtaisesti vihamielistä asuinseutua riittää toki taajamien ulkopuolella, mutta silti likaiset, rosoiset ja väkivaltaiset asuinympäristöt löytyvät mitä suurimmissa määrin urbaaneilta alueilta. Okaiden sijasta nykyihminen kohdannee useammin piikkilankaa ja lasinsiruja, mudan sijasta jätettä ja myrskyn sijasta mellakan - näin etenkin kolmannen maailman kaupungeissa ja niiden liepeille kohonneissa slummeissa. Samoin onnekkaiden ja etuoikeutettujen aineellisesti suosiolliset keitaat ovat nekin useinmiten kaupungeissa, omiksi saarikseen eristäytyneinä.

Tutkimusten mukaan varallisuuden ja onnellisuuden kasvu eivät havaittavasti korreloi muutoin kuin noustaessa todellisesta puutteesta kohtuulliseen toimeentuloon. Oikeassa köyhyydessä on vaikea olla onnellinen, mutta rikasta ei lisärikastuminen juuri kostuta.

Kannonnokkan perustettu metsätaipaleen pyhimyskaappi auttanee luomaan kiitollisuutta saavutetuista olosuhteista.

Enemmittä puheitta tässä siis "kymmenen epäansiokasta tekoa, joita välttää" sekä niiden tuottamat elinympäristöodotteet plus epäansioikkaiden tekojen myönteiset vastineet ja niiden tuottamat elinympäristöodotteet. Valmiina? Menoksi!

Kolme kehon tekoa:

1. Tappaminen. Ihmisten tappamisen ohella myös eläinten tappaminen on epäviisasta toimintaa.
Ympäristöseuraus: syntyä ympäristöön, jossa on paljon väkivaltaa, sotimista ja levottomuutta. Saatavilla olevat ruoka, juoma ja lääkkeet ovat heikkotasoisia.

Myönteinen vastine: elämän puolustaminen ja suojelu.
Myönteinen ympäristöseuraus: syntyä ympäristöön, joka on turvallinen ja jossa vallitsee rauha ja jossa elämää ylläpitävät hyödykkeet ovat hyvätasoisia.

2. Varastaminen eli sen ottaminen, mitä ei ole annettu. Huijaaminen kuuluu myös tähän kategoriaan.
Ympäristöseuraus: syntyä karuun ympäristöön, jossa sadot jäävät vähiksi ja tuhoutuvat helposti. Ruoasta on pulaa ja liiketoimet epäonnistuvat jatkuvasti.

Myönteinen vastine: toisen omaisuuden kunnioittaminen ja anteliaisuus.
Myönteinen ympäristöseuraus: syntyä viljavalle seudulle, jossa sadot ovat runsaat ja onnistuvat usein. Ruokaa ja muuta varautta riittää ja sen saamiseksi ei ole suuria esteitä.

3. Seksuaalinen väärinkäytös. Tällä tarkoitetaan ennen kaikkea raiskausta, pedofiliaa, sukurutsausta sekä pettämistä parisuhteessa.
Ympäristöseuraus: joutuu asumaan mutaisessa tai muuten likaisessa paikassa.

Myönteinen vastine: vastuullisuus seksuaalisessa elämässä.
Myönteinen ympäristöseuraus: puhdas ja muutenkin esteettisesti miellyttävä asuinympäristö.

Breslau (puol. Wrocław) näyttää nätiltä kaupungilta, mutta sen historia on haavoja täynnä.

Neljä puheen tekoa:

4. Valehteleminen. Suoraan tai epäsuorasti ei-tosi puhe.
Ympäristöseuraus: joutua asumaan ihmisten parissa, jotka huiputtavat ja joiden keskuudesta ei löydä luotettavia.

Myönteinen vastine: puhua totta.
Myönteinen ympäristöseuraus: saa asua alueella, jossa voi pääsääntöisesti olla tekemisissä luotettavien, rehellisten ihmisten kanssa.

5. Eripuran kylväminen ihmisten keskuuteen. Voi tapahtua avoimesti tai selän takana.
Ympäristöseuraus: joutuu asumaan karulla, rosoisella, epätasaisella ja muuten ei-vieraanvaraisella seudulla.

Myönteinen vastine: yhdistää ihmisiä puheellaan ja toimia sovittelijana.
Ympäristöseuraus: miellyttävän sopusuhtainen maasto, jossa helppo liikkua ja elää.

6. Karkea tai loukkaava puhe.
Ympäristöseuraus: joutua elämään seudulla, jossa on paljon kantoja, piikkipensaita, teräviä kiviä, polttavia kasveja.

Myönteinen vastine: puhua miellyttävästi.
Myönteinen ympäristöseuraus: seudulla vaarattomia ja hyödyllisiä kasveja, voi kulkea yleensä polkujen ulkopuolellakin tulematta kasvien repimäksi tai polttamaksi.

7. Tyhjänpäiväinen lörpöttely.
Ympäristöseuraus: joutua elämään seudulla, jossa sadot eivät kasva kunnolla, sateet tulevat väärään aikaan ja toimet eivät ole menestyksellisiä.

Myönteinen vastine: puhua asiaa, merkityksellisesti.
Myönteinen ympäristöseuraus: elämä seudulla, jossa sadot onnistuvat, sään ääri-ilmiöt ovat vähäisiä ja asiat toimivat yleisellä tasolla.

Tässä viehättävässä talossa toimi Gehaime Staatspolizei (salainen valtionpoliisi) eli Gestapo.

Kolme mielen tekoa:

8. Kateus. Harmittelee toisen onnea tai omistusta ja haluaa sen itselleen.
Ympäristöseuraus: joutua elämään paikassa, joissa sadot ovat heikkoja ja materiaaliset resurssit tuhoutuvat tai häviävät helposti.

Myönteinen vastine: toivoo toisille menestystä ja iloitsee heidän saamastaan hyvästä.
Myönteinen ympäristöseuraus: saa elää paikassa, joka on satoisa ja jossa muutkin materiaaliset resurssit ovat helposti saatavilla.

9. Pahantahtoisuus. Tahto vahingoittaa toista, iloitseminen toiselle osuvasta onnettomuudesta.
Ympäristöseuraus: joutuu elämään väkivaltaisessa paikassa, jossa soditaan ja jossa on tarttuvia tauteja.

Myönteinen vastine: tahto suojella toista, toivoa toiselle hyvinvointia.
Myönteinen ympäristöseuraus: saa asua paikassa, jossa vallitsee rauha ja monet vakavat sairaudet voidaan hoitaa.

10. Väärät näkemykset. Uskominen siihen, mikä ei ole totta. Tällä ei tarkoita virheitä pinnallisissa tiedoissa, vaan esimerkiksi näkemystä, jonka mukaan syyn ja seurauksen lakia ei ole olemassa.
Ympäristöseuraus: joutua elämään paikassa, jossa on pulaa vedestä ja muista resursseista kuten ruoasta, ja missä ei ole kallisarvoisia asioita kuten aarteita, taideteoksia, käsikirjoituksia tai henkistä opastusta.

Myönteinen vastine: toive oppia tietämään asioiden todellinen luonto.
Myönteinen ympäristöseuraus: saa asua paikassa, joka on yltäkylläinen niin materiaalisesti kuin kulttuurisesti ja jossa on saatavilla autenttisia henkisiä opetuksia.

Kun ruokaa riittää voidaan huomattava osa kauppahallista omistaa kauneuden myymiselle.

Jälkisanat: kollektiivinen karma

Buddhalaisuudessa opetetaan, että yksilöllä eli yksittäisellä mielenvirralla on oma karmansa (joka on kuin pankkitilin saldo ottoineen ja panoineen), mutta yksilöt myös jakavat keskenään kollektiivista karmaa (jota voisi verrata valtion kassan taseeseen). Sen kautta yksilöt tulevat osaksi tiettyä ryhmää, kuten heimoa tai kansakuntaa ja näin myös jakavat tietyn fyysisen alueen ja ulkoisten olojen muokkaaman kokemusmaailman.

Buddhalaisuus ei ole "poliittisesti korrektia". Se ei yritä sälyttää heikommat kortin saaneiden ryhmien ongelmia paremmin porskuttavien syyksi, vaan kaikessa myötätunnossaankin kehottaa yksilöä ja ryhmää katsomaan peiliin. Toki konventionaalisella tasolle voimme perustellusti löytää moitetta toisista ja nähdä heidät ongelmiemme lähteenä, mutta viime kädessä jokainen - yksilö ja ryhmä - niittää kylvämäänsä. Jos näin ei olisi, olisivat vaihtoehdot ne, että a) syillä ja seurauksilla ei olisi vastaavuutta tai se olisi vain sattumanvarainen, kärjistetysti: päärynän siemenestä voisi kasvaa lehmus ja lehmuksen siemenestä putkahtaa rautakanki tai b) jokin kaikkivaltias entiteetti ohjailisi syitä ja seurauksia ja omien mielivaltaisten päätöstensä mukaisesti rankaisisi yhtä ja palkitsisi toista.

Karman eli syy-seuraussuhteen yleisesti esiintyvää väärinymmärrystä on fatalistisesti olettaa se kohtaloksi, jota ei voi muuttaa. Asia on juuri päinvastoin. Kaikessa ilmenevässä vallitsee se hieno ja vapauttava puoli, että se on pysymätöntä. Tämän johdosta aina on mahdollisuus korjata kurssia.

Siinä rinne kavuttavaksi. Epäansiokkaiden tekojen voittaminen on ainakin yhtä iso. Mutta luvassa olevat näköalat palkitsevat.

Ei kommentteja: