keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Arabian Hirsipuunkallio: Teloituspaikasta taidepuistoksi

Eipä tämänkään nyppylän tarinaa päälle päin arvaisi.

Sensuuri iski Arabiassa. Vanhemmissa kartoissa se säväytti aina kun silmään osui: Hämeentien laidassa aivan Arabian tehtaiden eteläpuolella ollut arvoituksellisen synkeä nimi Hirsipuunkallio. Nyt samainen kohta kantaa melko mitäänsanomatonta nimeä Bokvillaninpuisto. Uudelleennimeäminen on osa mäen uutta profilointia. Tämä voidaan ottaa kirjaimellisestikin, sillä aimo pala mäkeä louhittiin kymmenisen vuotta sitten Arabiankadun levennyksen alta. Samalla mäestä on muokattu seudun uuden asuinalueen tarpeisiin sopiva viihtyisä puisto käytävineen, penkkeineen ja pengerryksineen. Näin kaupunki kehittyy.

Palataksemme mäen alkuperäisen nimen taustoihin: kyseessä on varhaisen, Vantaanjoen suulla sijainneen Helsingin teloituspaikka. Stadihan otti ritolat epäedullisesta sijaintipaikastaan jo vuonna 1640, joten hirttopaikka ehti olla toiminnassa alle sata vuotta ja kun kaupungin väkiluku oli 500-700 henkeä ei kuolemantuomion väärtejä rikoksiakaan joka kuukausi tapahtunut. Silti Hirsipuunkalliolla oli silloin tällöin makaaberit kansanjuhlat, kun joku onneton sai jättää hyvästit elämälleen. Hirttämisen ohella teloittamista on mitä todennäköisimmin suoritettu mestaamalla eli iskemällä kirveellä kaula poikki. Hirsipuunkallio sijaitsi kaupungin ulkopuolella ja paikka on varmasti ollut pelätty aaveiden tyyssija yöaikaan.

Näin kertoo Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupinginosasivusto Hirsipuunkallion suurimmasta teloitustapahtumasta:

"Kuolemantuomio oli Ruotsin vallan aikaisessa Helsingissä lopultakin aika harvinainen rangaistusmuoto, eikä kaupungilla edes ollut pysyvää pyövelin virkaa, vaan teloituksen toimeenpanija piti tavallisesti kutsua esim. Helsinkiä suuremmasta Turusta. Suurin kertatapahtuma tällä paikalla lienee ollut, kun 1599 Kaarle-herttua (sittemmin Ruotsin kuningas Kaarle IX) hirtätti yhdeksän helsinkiläisporvaria syytettynä Sigismund-kuninkaan kannattamisesta. Joidenkin tietojen mukaan teloitetut olisivat kaikki olleet katolisia ja siksi herättäneet ääriprotestanttisen herttuan vihan."

Mäen pohjoissivu on louhittu pystysuoraksi seinämäksi.

Kallion päällä kiemurtelee Lauri Saarisen taidepläjäys "Kaareva aita".

Kukat ovat kuin Hugo Simbergin maalauksesta 'Kuoleman puutarha', jossa mustanuttuiset luurangot hoivaavat kasveja.

Kallion laella on kätköinen syreenivyöhyke, joka lienee saanut alkunsa naapurissa sijaitsevan vanhan puutalon tontilta. Vuonna 1872 rakennetun huvilan nimi on Bokvillan, mikä on antanut hyvän tekosyyn pyyhkiä pois nimi Hirsipuunkallio (tunnettiin käyttöaikanaan arvatenkin ruotsinkielisellä nimellä Galgberget).

Kerberos vartiomassa Haadeen porttia? Ehkä kuitenkin vain kissa, osa Arabianrannan lukuisia julkisia taideprojekteja.

Missä Helsingin teloituspaikat sijaitsivat sen jälkeen kun kaupunki oli siirtynyt Vironniemelle? Ainakin Siltavuoren mäellä Kruununhaassa oli teloituspaikka noin 1720-luvulle saakka ja 1800-luvulla Kampissa oli kaupungin virallinen teloituspaikka suunnilleen nykyisen Fredrikinkatu 54:n kohdalla. Kruununhaassa väitetään olleen hirsipuun pystyssä Kristianinkadun ja Maurinkadun kulmakorttelin sisäpihalla talvisotaan asti, jolloin se sai pommista osuman ja lensi jonkin talon katolle Liisankadulla. Hirsipuu pudotettiin lumenpudotusten mukana katolta, pilkottiin ja käytettiin pyykkituvassa pyykkipadan lämmittämiseen. Hirttopaikan korkea jalusta katosi 1950-luvulla uudisrakennuksen alle. Teloitusten aika oli muutenkin tiensä päässä. Viimeinen siviilirikoksesta teloitettu oli kuudesta murhasta 1943 kuolemanrangaistuksen ampumalla saanut Toivo Koljonen ja viimeiset sotilaallisin syin teloitetut kolme neuvostodesanttia 3.9.1944. Rauhanaikainen kuolemanrangaistus poistui Suomen lainsäädännöstä 1949 ja sotatilan aikainen 1972.

4 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

No huh, enpäs tuon Arabian mäen historiaa aiemmin tuntenut, vaikka asun sen viereisessä talossa...

t: Joku exploraattori

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Niinpä, jos paikat osaisivat puhua, säväyttäisi yllättävän moni tutuksi kuvittelemamme paikka - milloin ihastuksesta, milloin kauhistuksesta...

Nimetön kirjoitti...

Siltamäessä on myös teloituspaikka noidille, joka toimi joskus 1700 luvulla ja siellä on muistokyltti asiasta

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kiintoisaa, enpä ole siitä ennen kuullut. Mikä mahtaa olla paikan tarkempi sijainti?

Yhtä noitien teloituspaikkaa käsittelimme heinäkuussa:

http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/2011/07/apollojen-lempea-noitavuorella.html