maanantai 10. elokuuta 2015

Historian sivuilta: Helsingin evakuointisuunnitelma 1998

Helsingin evakuointisuunnitelmaa esittelevä juliste 17 vuoden takaa.

Helsinkiläinen, olet ehkä juuri palannut provinssista. Mikäs ollessa leppoisilla kesälaitumilla, mutta tiedä, että myös kriisiaikoina sinut heivattaisiin böndelle, ellei läsnäoloasi jostain syystä katsottaisi välttämättömäksi pääkaupungissa. Jos sinusta ei olisi sotimiseen tai työpalvelukseen, sinut evakuoitaisiin. Stadissa ei olisi turvallista palloilla, olisihan se ykkösluokan strategisena kohteena ilmeisen altis vihollisen iskuille ja valtausyrityksille.

Nykyisin sinulle ei ole - ainakaan julkisesti - nimetty evakuointikuntaa. Viimeksi tällaisia listattiin Helsingin kaupungin poikkeusolojen evakuointisuunnitelmassa vuonna 1998. Sisäasianministeriön tuorein (ja siis yhä voimassa oleva) ohje vuodelta 2003 poisti ennalta määritetyt sijoituskunnat. Muodollinen selitys on, että kaikilla pelastustoimen alueilla on velvollisuus valmistautua vastaanottamaan evakuoitavia. Uskoo ken tahtoo, että tällainen hyvin ympäripyöreältä ja hataralta vaikuttava järjestely ei aiheuttaisi kaaosta tositilanteessa.

Merkille pantavaa vuoden 1998 suunnitelmassa on, että pääkaupungin väestön väistöalue sijaitsi Keski-Suomen ja Kuopion lääneissä eli niin sanotussa sisä-Suomessa. Aivan kuin ei olisi voitu tietää miltä ilmanssuunnalta - idästä vaiko lännestä - hyökkäys olisi todennäköisimmin odotettavissa. Samaa suomettunutta linjaa edusti luonnollisesti 1970-luvun suunnitelma, jossa helsinkiläissiviilit olisi evakuoitu pääasiassa Hämeeseen.

Voit katsoa oheisesta luettelosta, mihin kuvankauniiseen maalaispitäjään olisit päätynyt pahan päivän tullen 2000-luvun alussa. Matkaseurakin voi yllättää. Esimerkiksi jakomäkeläisenä olisit saanut asettua vain oman kaupunginosasi väellä Kivijärvelle, mutta Saarijärvelle olisi pakattu Linjojen, Mellunmäen ja Lauttasaaren väestöt. Tyhjiä talvikelpoisia asuntoja ei ole tuhatmäärin vapaana missään pitäjässä, joten ilmeisesti evakkojen sijoitussuunnitelma perustui koulujen kaltaisten julkisten rakennusten sekä maatilojen laskettuun majoituskapasiteettiin.

HALSIA: Torkkelinmäki
HANKASALMI: Laakso, Kallahti, muut kaupunginosat
JOUTSA: Kivikko, Malminkartano
JYVÄSKYLÄ / SÄYNÄTSALO: Myllypuro
JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA: Suomenlinna, Eira, Töyrynummi, Ruskeasuo, Punavuori, Munkkisaari
JÄMSÄNKOSKI: Munkkivuori, Marjaniemi, Itäkeskus
KANNONKOSKI: Pohjois-Pasila, Länsi-Pasila
KARSTULA: Vartiosaari, Jollas, Yliskylä, Pajamäki
KARTTULA: Pukinmäki
KEURUU: Käpylä, Konala, Kumpula
KINNULA: Malmin lentokenttä, Tattariharju, Ala-Malmi
KIURUVESI: Puotila, Jätkäsaari, Veräjämäki, Patola, Kamppi
KIVIJÄRVI: Jakomäki
KONNEVESI: Alppila, Harju
KORPILAHTI: Metsälä, Maunula, Maunulanpuisto, Vallila, Pirkkola
KYYJÄRVI: Tapanila
LAPINLAHTI: Herttoniemen satama, Kontula
LEIVONMÄKI: Ruoholahti
LESTIJÄRVI: Mustikkamaa-Korkeasaari, Kulosaari
LUHANKA: Keski-Pasila, Itä-Pasila
MULTIA: Meilahti
MUURAME: Pohjois-Haaga, Länsi-Herttoniemi, Tammisalo
NILSIÄ: Nordsjön kartano, Uutela-Niinisaari, Keski-Vuosaari, Kluuvi, Hevossalmi, Koskela
PERHO: Tapaninvainio
PETÄJÄVESI: Siltasaari, Tuomarinkartano, Itä-Pakila, Sörnäinen
PIHTIPUDAS: Viikinmäki, Latokartano, Pihlajamäki, Katajanokka
PYLKÖNMÄKI: Tattarisuo, Heikinlaakso
RAUTALAMPI: Vanhakaupunki, Hermanni, Ylä-Malmi, Toukola
RAUTAVAARA: Herttoniemen teoll.alue, Roihuvuori
SAARIJÄRVI: Linjat, Mellunmäki, Lauttasaari
SONKAJÄRVI: Puistola, Etelä-Haaga
SUMIAINEN: Roihupellon teoll.alue, Puotinharju
SUONENJOKI: Kaivopuisto, Ullanlinna, Tahvonlahti, Tullisaari, Villinki, Itäsaaret, Santahamina, Kruununhaka, Kaartinkaupunki, Vesala
TERVO: Paloheinä, Kivihaka
TOHOLAMPI: Kuusisaari, Niemenmäki, Haltiala, Torpparinmäki, Vanha Munkkiniemi, Lehtisaari
TOIVAKKA: Länsi-Pakila
UURAINEN: Tapulikaupunki
VARPAISJÄRVI: Hakuninmaa, Siltamäki
VESANTO: Reimarla, Tali, Marttila, Pitäjänmäen teoll.alue
VETELI: Lapinlahti, Etu-Töölö
VIEREMÄ: Meri-Rastila, Vartioharju
VIITASAARI: Maununneva, Kannelmäki, Taka-Töölö
ÄÄNEKOSKI / KONGINKANGAS: Lassila

On lohdullista, helsinkiläinen, että parastasi oli huolella ajateltu. Toivottavasti näin on yhä.

Fakta kuitenkin on, että esimerkiksi väestönsuojelumateriaalin - muun muassa henkilökohtaisten suojavarusteiden - aiemmin hyvinkin kattavasta varmuusvarastoinnista on luovuttu kulujen leikkaamisen nimissä. Nykysuunnitelman mukaan materiaaleja täydennetään vasta valmiuden kohottamisen myötä. Toisin sanoen vahingon oletetaan tulevan kello kaulassa, hyvissä ajoin etukäteen itsestään ilmoittaen.

Rauhan tila Suomessa on jo vahvasti eläkeiässä. Kauan eläköön se.

Lisää pääkaupungin väestönsuojelusta Seppo Järvisen ja Jari J. Markkasen teoksesta Väestönsuojelu Helsingin suojana 1939-2014 (Helsingin kaupungin pelastuslaitos 2015).

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Tyhjiä talvikelpoisia asuntoja ei ole tuhatmäärin vapaana missään pitäjässä, joten ilmeisesti evakkojen sijoitussuunnitelma perustui koulujen kaltaisten julkisten rakennusten sekä maatilojen laskettuun majoituskapasiteettiin."

Itse asiassa lakiin on vieläkin kirjattu velvollisuus ottaa poikkeusoloissa muita ihmisiä asumaan asuntoosi, mikäli huonemäärä asunnossa on suurempi kuin asukasmäärä.

Tuota ratkaisua ei yleensä vain pahemmin mainosteta ja nykyisin kerrotaan, että pommitusevakot pyritään asuttamaan kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin. On sanomattakin selvää, että kun paikkakunnille tulee pahimmillaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita on koulut ja tyhjät teollisuushallit äkkiä täynnä ja evakkoja joudutaan ohjaamaan yksityiskoteihin.

Väestönsuojelu on huonosti tunnettu vaikka on se on tärkeä totaalisen sodan puolustushaara. Kerrottakoon, että vielä 1980-luvulla oli 100 000 miestä ja naista sijoitettuna poikkeusolojen väestönsuojeluun. Nykyisin luvut ovat huomattavasti pienempiä.

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisista täydennyksistä.

Suomessa on 2,6 miljoonaa kotia, joista yli miljoonassa asutaan yksin. Nämä kodit eivät läheskään kaikki ole yksiöitä. Samoin yhdessä asuvilla riittää tyhjiä huoneita. Keskimäärin suomalainen asunto on 80 neliön kokoinen ja tilaa per asukas on keskimäärin 40 neliötä. Mutta siinä missä entisaikaan yksiöönkin olisi ison perheen lisäksi mahtunut hyyryläinen, on yksityisyyden vaatimus, tarve "hajurakoon", kasvanut ennennäkemättömälle tasolle. Vieraiden evakkojen sijoittaminen ihmisten koteihin merkitsisi huomattavaa stressitilannetta kummallekin osapuolelle - ehkä kestämättömän suurta kaiken viime vuosikymmenien individualismiin totuttautumisen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Läntisimmät uudelleensijoituskunnat ovat Toholampi sekä Veteli ja näihin oli tarkoitus sijoittaa mm. Kuusi- ja Lehtisaaren, Vanhan Munkan ja Etu-Töölön asukkaat.

Rautavaara on sijoituskunnista lähimpänä itärajaa ja sinne olisi päässyt Herttoniemen teollisuusalueelta ja Roihikasta.

Löytyykö tästä selitys Helsingin eri alueiden neliöhinnoille ja missä pitäisi asua, että pääsisi Ruotsiin? :D

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Hyvä teoria, vaikka ei aukoton :)

Erikoinen kokoonpano oli muuten lähdössä Suonenjoelle: Kaivopuisto, Ullanlinna, Tahvonlahti, Tullisaari, Villinki, Itäsaaret, Santahamina, Kruununhaka, Kaartinkaupunki, Vesala

Anonyymi kirjoitti...

"Erikoinen kokoonpano oli muuten lähdössä Suonenjoelle: Kaivopuisto, Ullanlinna, Tahvonlahti, Tullisaari, Villinki, Itäsaaret, Santahamina, Kruununhaka, Kaartinkaupunki, Vesala."

Suonenjoki on yksi etäisimmistä evakuointi paikkakunnista, mutta toisaalta sinne on helppo siirtää suuria ihmismääriä junalla.

Kaivopuisto, Ullanlinna, Kruununhaaka, Kaartinkaupunki ja Vesala ovat kaikki kaupunginosia, joissa suojautumismahdollisuudet ovat erittäin hyvät kalliosuojien vuoksi.

Sen sijaan saaret ovat "periferiaa" helsingissä ja niissä alhainen asumistiheys, mikä tuskin tekee niistä otollisia maaleja pommituksille.

Santahamina taas on sotilassaari josta evakuoidaan lähinnä sotilaiden puolisoja ja lapsia. (Epäilen, että sotilaiden puolisot osaavat siirtyä suojaan ilman väestönsuojelun apua perheen autolla.)

Eli näyttäisi siltä, että hyvin suojatuilta tai harvaan asutuilta alueilta väestö varmaankin evakuoidaan viimeisenä ja sijoituspaikkakin voi sen takia olla kaukana (mutta hyvien kulkuyhteyksien varrella).


Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Kiitokset valistuneesta ja analyyttisestä veikkauksesta.

Kaupunginosien niputtamisissa ja sijoituskuntien valinnassa on luonnollisesti ollut jokin järkeily ja laskelmointi takana. Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä kaikki seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuihin. Varmastikin hyvien kalliosuojien saatavuus tietyissä kaupunginosissa on merkinnyt pienempää sijaa evakuoinnin kiireysjärjestyksessä. Koko Helsinki ei olisi voinut poistua saman vuorokauden aikana.

Occo kirjoitti...

Mitähän mä olen edellisessä elämässä tehnyt oikein, kun mulla olisi sijoituskunnasta löytynyt sukulaisia. :D

Esoteerisen maantieteen koulu, Marko Leppänen kirjoitti...

Sijoituskuntia on yli 40 eli kieltämättä onnekkaasti pyörähti evakkorulettisi.