Epätoivoiselle kansalle myönnettiin samalla poikkeuslupa dumpata itse omenoitaan YTV:n Sortti-asemille, johon niitä ei yleensä vastaanoteta. Kuitenkin Ämmässuon Sorttia (jossa omenat kompostoidaan) lukuunottamatta omenat luokitellaan sekajätteeksi ja niiden hävittämisestä veloitetaan hyödyntämiseen kelpaamattoman jätteen taksa.
Onnekkaalla perheellä oli vaivanaan vain kaksi omenapuuta. Ompuista selvisi vielä kottikärry + lähipuska -metodilla.Samaan aikaan kun tämän "hyödyntämiseen kelpaamattoman jätteen" tuhoamisesta maksetaan, kaupassa suomalaisten omenien hinta on kolminkertainen ranskalaisiin, saksalaisiin, chileläisiin ja uusi-seelantilaisiin serkuksiinsa. Kieltäydyn uskomasta, että nämä ovat kehitysmaita, joissa työvoimakulut maksetaan puupenneissä, ja että orjapoimuu selittäisi omenan olevan kotimaista edullisempi jopa kaikkien rahtien ja välikäsien jälkeen.
Omppulogiikkaa ei voi selittää järjellä eikä sen enempää millään tunneälyllä. Selvännäkijä valahtaa kalpeaksi sen edessä, poliitikko katoaa jargoniin. Filosofille se on dilemma, tiedusteluspesialistille enigma, teologille transsendentti ja mysteeri. Yksikään entisajan oraakkeli ei olisi sitä nähnyt eikä eilispäivän scifi-kirjailija visioinut. Omppulogiikasta selitellyt olisi ollut ilmeinen ehdokas hullujenhuoneelle.
Omppulogiikasta tulee vääjäämättä mieleen huumorilehti Pahkasian lopettamisen peruste: yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on muuttunut niin absurdiksi ja parodiseksi, ettei vääräleukaisinkaan kirjoittaja voi pistää paremmaksi.
Omppulogiikka toimii, kunnes jokin sanoo poks! Se ei ole maahan putoava omppu, vaan vähän isompi pallo. ”Hyödyntämiseen kelpaamaton jäte” sekin?
Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.
