Valo loistaa kaukana ei-kenenkään maan takana.
Millaisissa maisemissa viihtyvät suuret ideaalit, ylväät saagat ja rohkeat näköalat? Millaiset ovat ne maan muodot, jotka toistuvasti nostattavat kupeeltaan dramaattisen kohtalokasta historiaa ja suurenmoisia mieliä? Missä elää ylevä aluehenki, romantikoille ja muille uneksijoille välttämätön viisastenkivi.
Sikäli kuin olemme oikein asian havainneet, kukoistaa se useimmin siellä missä maan kuori on rypistynyt kuin rutistettu paperi, missä tummat rotkot putoavat äkkijyrkkinä ja rosoiset seinämät kohoavat kuin taivaita himoiten. Ylevä aluehenki on vuoristo- ja rotkomaan asukki. Tasankojen yllätyksetöntä turvallisuutta se karttaa, poljetun taljan lailla makaavaa horisonttia se väistää. Se on uuten kirvoittava, dynamiittia ja sähköä sisältävä, ja siksi sen fyysistenkin muotojen nuotissa on soitava ristiriita, pulssi, kontrapunkti.
Meillä Suomessakin on maisemia, joissa voimme kokea isojen kiviseinämien jylhyyttä ja kanjonien huimaavuutta. Erään niin mielen kuin askeleen pysäyttävän jyrkänne- ja rotkomaiseman löydämme Lohjalta, Tytyrin kaivoksen Törmän avolouhokselta. Kalkkilouhos syntyi 1800-luvun lopulla. Maan alle kaivuu alkoi siirtyä 1947 ja avolouhinta päättyi kokonaan 1956. Jäljelle jäi hengenvaarallisella lattialla varustettu kivinen temppelisali, jonka vasta maailmanloppu on tähtiin haihduttava.
Talvisena iltapäivänä kaamoksen vähän valon nopeasti huvetessa ylevän aluehengen pieni turvapaikka näytti seuraavalta:
Ollaan astuttu metsästä laidalle, jossa turvallinen maa lakkaa. Reuna on aidattu, joskin tällä kohtaa sortuma on syönyt viekkaan kuopan aidan alle. Rotkon pohjaa ei näy, mutta pudotuksen läsnäolo täyttää ilman kuin sitä metallisoiden. Taustalla siintää jääkannen sulkema Lohjajärven Pappilanselkä.
Uuden aidan takana näkyy vanha versio. Se mikä riitti kerran ei riitä enää. Turvallisuuden standardit eivät kai tyydyty koskaan.
Ollaan siirrytty louhoksen länsilaidalle. Aika nauttia "alppimaisemista". Kameran kuvaan ne eivät mahdu, mutta mielessään voi yhdistää viisi tällaista pystykuvaa panoraamaksi.
Korkeutta ja syvyyttä.
Louhoksen eteläpäässä näkyy Kone-yhtiön testilaboratorio. Se hyödyntää vanhaa pystysuoraa kaivoskuilua, jossa testataan pilvenpiirtäjiin tarkoitettuja hissejä. Asiakkaat ympäri maailmaa saapuvat laboratorioon koeajamaan hissejä.
Lähes pystysuorassa seinämässä on mystisen näköisiä tunnelinsuita. Kooltaan ne ovat sitä luokkaa, että niihin mahtuisi kuorma-auto.
Eräs aukoista lähemmäksi zoomattuna.
Tunneliaukon alla on jääparta.
Louhoksen pohjalla on ties mitä kauhuja. Eräs näkyvin näistä on jättimäinen suppilo, joka muistuttaa muurahaisleijonan pyyntikuoppaa hiekassa. Suppiloon joutunut onneton valuisi irtaimen maa-aineksen mukana mustaan aukkoon. Tiettävästi sen alla odottaa noin sata metriä pudotusta reiän ollessa valtavan kaivossalin katossa.
Toisen maailmansodan aikana sotavankien heiluttama hakku koversi näitä uurteita.
Kuilu vetää ihailijoita vastustamattomalla voimalla.
Maisema louhoksen pohjoislaidalta hämärän hetkellä.
Astetta oudommissa jyrkännemaisemissa seikkailtiin täällä:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2010/01/paikka-josta-on-vaiettava.html
Kuinka syvä tuo rotko on? Pohjalla kasvavista puista päätellen seinämien korkeus näyttäisi olevan vähintään kymmeniä metrejä...?
VastaaPoistaRolls-Royce ilmoittaa valmistamiensa autojen hevosvoimista ja huippunopeuksista yksinkertaisesti "riittävä". Samaa voisi sanoa tuon rotkon syvyydestä. Mutta kymmeniä metrejä se on, lähempänä sataa kuin viittäkymmentä. Pohjaa ei pääse kaikkialta edes näkemään, osa siitä jää katseen tavoittamattomiin - jos pysytellään sallitulla vyöhykkeellä.
VastaaPoistaItse olen käynyt tuolla alhaalla ja näkymä on upea jonne matkaa on n.70-80m kuilun syvyyttä en tiedä
VastaaPoistaSiis Stadionin tornin luokkaa. Aika hasardi paikka retkeillä tuo pohja, mutta maisemakokemus on varmasti unohtumaton.
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=oMQCxKZMQNU
VastaaPoistaNyt näkee pohjallekin! Kiitos nykytekniikan. Jussi Kivi kirjoittaa muuten hienosti tästäkin erikoispaikasta kirjassaan Hämäräperäisiä tutkimusmatkoja.
Näin se nykytekniikka hälventää mysteeriä. Alisen portti tulee nähdyksi, vaikka alinen itse pysyykin yhä piilossa. Kiitos linkistä, video on hieno! Hyvä myös J. Kiven kirja, sattumoisin juuri luenkin siitä mainitsemaasi osuutta.
VastaaPoista