Hellekevennys: dyykkaus viileään

Miten sujuu retkeily - etenkin urbaani löytöretkeily - helteellä? Sillä voi olla sijansa. Tiedossahan on, että ainakin massiivisten kivirakennelmien sisällä on mukavan viileää. Alla hellekevennyksenä kuvasarja, jossa UE-velmu Strangler näyttäää mallia ja pujahtaa näppärämmin kuin kyy vilpoiseen muurinkoloon.











Niinpä. Koemme helteitä, joiden veroisia muistaaksemme meidän pitäisi olla ainakin kahdeksankymppisiä. Hämeenlinnan Evolla viime viikolla (13.7.) kirjattu +34,2 celsiusta oli tiukin lukema 76 vuoteen ja samalla kolmanneksi kuumin Suomessa koskaan mitattu (15.7.1934 Lieksan Lampelassa mitattiin 35,6 astetta). Kaikkien aikojen kuumin lukema +35,9 on vuodelta 1914 Turusta. Tosin tuo Turun sijainti tekee siitä kummallisen; merellisellä lounaisrannikolla on järjestään kesäisin viileintä lukuun ottamatta Lappia. Ettei vain olisi ollut mittari auringossa - tai meteorologi punssissa? Tosin on voinut olla, että Turun seutu on ollut havaintopäivänä - ennätyksellisen lämpimän ilmamassan hallitessa maata - Suomen ainoa aurinkoinen alue.

Tänä kesänä kukat ovat kukkineet ja siementäneet nopeampaan kuin tavallisesti: ne aavistavat, että vitkuttelu voisi merkitä tuhoutumista ennen suvunjatkamista. Moni kasvi toki kulottuukin ja kipristyy pois kullanhohtoisessa hautajaistunikassa, aivan välimerelliseen tyyliin. Kuumuuteen kun on vielä yhdistynyt vähäsateisuus. Suomen Ympäristökeskus tiedottaa (22.7.2010), että Etelä- ja Länsi-Suomessa sadetta on viimeisten neljän viikon aikana kertynyt useimmilla alueilla vain 20-40 mm keskimääräisen 60-70 millimetrin sijasta. Maankosteuden vaje on 80-120 mm. Se merkitsee, että janoisa maaperä pystyisi varastoimaan näin suuren määrän sadetta.

Kuivuudesta on jotain etuakin. Monet muuten ahtaalla olevat keto- ja kalliokasvit hyötyvät, jos niiden kasvupaikkoja varjostavat pensaat ja korkeakasvuiset ruohot ja heinät taantuvat kuivuuden seurauksena. Merkille pantavaa on sekin, että perhosten lentoajat ovat aikaistuneet muutamalla viikolla. Nyt lennossa on poikkeuksellisesti jo loppukesän ja alkusyksyn lajeja, kuten neitoperhonen ja sitruunaperhonen.

Helle on korventanut muutakin Eurooppaa, Venäjää ja osia Yhdysvalloista. Tuore EU:n Prudence-ilmakehätutkimus ennustaa, että helleaallot toistuvat tulevaisuudessa entistä useammin, ovat entistä voimakkaampia ja kestävät entistä kauemmin. Lopulta ne voivat muuttaa muun muassa Välimeren seudun aavikoksi ja ajaa alueen asukkaat kotikonnuiltaan.

Ilmastonmuutoksen metkuja ehtii silti spekuloida syyskylmillä. Nyt on aika nauttia lämmöstä.



****

Jälkikirjoitus 29.7.2010: uusi (ja vanha) ennätys

Ennätyslistaa täytyy näemmä täydentää: Lahdessa mitattiin 28.7. kesän ennätys +35,0, kunnes sekin rikottiin 29.7. reippaasti Liperissä, jossa mittari kohosi +37,2 asteeseen. Kirkkaasti uusi ennätys. Vai onko? Helsingin Sanomien yleisönosastolla geofysiikan dosentti Kai Myrberg kirjoitti, että Ilmatieteellisen keskuslaitoksen vuosikirjan mukaan 7.7.1914 mitattiin Wärtsilässä +38,0 astetta. Tästä on vuosikymmenet vaiettu, koska Neuvostoliitto vei Wärtsilän. Suomettuminen on yltänyt sääennätyksiinkin.