Kipparlahden kaamea aavelaiva

Ympärivuotinen asuminen asuntolaivassa on Suomessa tuikiharvinaista sissimeininkiä. Tällainen tapaus ja vieläpä esteettisesti poikkeuksellisen villi hämmentää ihmisiä, varsinkin paikallista venekerhoa, Helsingin Herttoniemen Kipparlahdessa. Kuutisen vuotta samassa paikassa lillunut kippo on jyrkän Kipparvuoren kupeessa vanhassa betonilaiturissa, jonne pääsee vain laskeutumalla huterilla tikapuilla.

"Aavelaivasta tuli riesa Helsingille" ja "Kipparlahden aavelaivassa asutaan alkeellisesti", on otsikoinut Vartti-lehti kuluneella viikolla (10.9. ja 11.9.). Viereisen venekerhon kommodorin Harri Schalinin mukaan laivassa "asuu säännöllisesti sekalaista porukkaa, ja poliisi on paikalla tuttu näky". Sekalaiset siis osaavat olla säännöllisiä...

Helsingin Kiinteistövirasto haluaa oikeudelta romutustuomion laivalle, koska sen häätäminen lailliselta paikalta ei muuten onnistu. "Tonttiosaston tarkastajan Esa Andstenin mukaan myös kiinteistöviraston on voimaton aavelaivan edessä, ja virasto on hakenut merikelvottomalle ja arvottomalle laivalle häätöä. Kihlakunnan ulosottomiehen mukaan häätöä ei kuitenkaan voi suorittaa, jos kaupungilla ei ole osoittaa veneelle uutta paikkaa." (http://www.vartti.fi/artikkeli/3d64af70-6ad9-43ef-b593-f7bdd741fb80)

Miten jonkun koti voi olla "arvoton"? Näin puhuu keskustamisen käsikassara, kun etsitään asetta perifeerisen elementin likivoidintiin kaupunkikuvasta, jonka hygieenisessä standardimaisuudessa poikkeavuus on ikävä tahra. Kipparlahden "aavelaiva" ei ole kenenkään ikkunan alla ja se on muutenkin kutkuttavinta mitä Helsingin vesillä on nähty pitkään aikaan.


Laiva Kipparvuorelta katsottuna.


Maallista omaisuutta originelleuden edestä.


Pihamaalla on ainakin fillaripaja.


Outous lietsoo tietenkin harmintekijöitä. Nämä pikkuriiviöt yrittävät irrottaa laiturilta kalliolle johtavia tikkaita ja viskoivat myös laivaan keppejä.

Kipparvuoren kupeen satamalla on aina ollut oma perifeerinen latauksensa. Se on ollut hämärähkö ja unohtunut möljä, jossa on muhinut pienehköjä ruosteisia proomuja ja rahtialuksia. Allekirjoittanut muistaa löytäneensä sieltä 1990-luvulla Hell Hunt -nimisen eestiläisen (täysinäisen) viinapullon. Pariakymmentä "maarohtoa" sisältäneen 59-volttisen juoman etiketissä tanssi susi, jolla oli hirvensarvet päässä. Siinä jotenkin kiteytyy koko mestan henki.

****

Päivitys 19.10.2011. Laivan stoori etenee. Laivan olemassaolosta kerrassaan tuskastunut kaupunki on napannut sen käräjäoikeuden päätöksellä omistajaltaan. Aluksi pidettiin selvänä, että laiva romutetaaan - ettei se enää milloinkaan voisi vaivata yhtäkään rantaa - mutta sitten löytyi järjestö, joka on valmis kunnostamaan aluksen huviveneeksi, mahdollisesti nuorisokäyttöön. Laivan ja sen ympäristön siivous on käynnissä. Aluksella raportoidaan olevan kaiken muun roinan ja roskan ohella valtavasti käytettyjä injektioruiskuja.

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/romulaiva_korjataan_huviveneeksi-katso_videot/

Yksi ihminen, joka oli löytänyt maalliselle tomumajalleen oman näköisensä pesän, on näin ollen häädetty kotoaan ja suuntaa luultavasti kaupungin umpitukkoisaan asuntojonoon, asuntolaan tai rappukäytäviin.